07 syyskuuta 2012

Supermarsuun voi luottaa

Paula Noronen.
Emilian päiväkirja. Supermarsu lentää Intiaan. (Gummerus, 2007)


Vaattojärven koulun vitos-kutosluokkalaisilleni Supermarsu oli uusi tuttavuus. Olen iloinen, koska jo nyt olen kuullut tyytyväisiä kommentteja: "Hei, sehän on aika hyvä kirja!"

Itse löysin Norosen viisi Supermarsu-teosta vasta tänä syksynä, kun etsin netistä englanniksi käännettyjä lasten- ja nuortenkirjoja. Yllätyin, sillä Supermarsu lentää Intiaan on käännetty! Samanaikaisesti kun löysin Norosen, aloittelin kirjallisuustuntieni suunnitelua koulumme isoille oppilaille. Tutkin Vipusen oppikirjan tueksi tehtyä opettajanopasta ja löysin, mitä halusin; monipuolista kirjallisuutta ikäisilleni oppilaille. Kokemukseni mukaan oppilaani kyllä lukevat mutta...voisin yrittää tarjota monipuolisempia tarinoita.

No, löysin Norosen Supermarsut siis vasta nyt; siksi on aika hauskaa huomata, että nyt näen niitä siellä ja täällä. Tänään luin Suomen Kuvalehdestä (SK36), että Marsu menee kouluun. ..."Antti Mikkolan dramatisoima ja Seppo Välisen ohjaama Supermarsu-näytelmä lähtee kiertämään Suomen kouluja. Supermarsusta on tehty aikaisemmin koko perheen musikaali."  En tiennyt.

Tällä hetkellä alaluokkalaiseni (1.-2 -luokkalaiset ja yksi eskari) kuuntelevat aamukirjanamme Emilian päiväkirjoista Lööppilehmää äänikirjalta. Halusin katsoa, kuinka pienemmät lapset pysyvät Supermarsun mukana ja miten 11-vuotiaan Emilian huumori heihin puree. Hyvin näyttää toimivan, vielä emme ole kuunnelleet kirjaa kokonaan.

Itse luin tänään Supermarsu lentää Intiaan. On siinä mukavasti aineksia hyvään tarinaan, hulluttelua ja asiaa, arkea ja unta. Emilia kertoo elämästään päiväkirjalleen. Pidän tekstistä, koska se on luonnollisesti täynnä tapahtumakuvauksia, mutta kyllä Emilia osaa ajatellakin. Ja Supermarsuun voi luottaa.

Saapa nähdä, innostuuko kukaan oppilaistani lukemaan kaikki viisi päiväkirjaa. Pian nähdään, ensi maanantaina pääsen lukemaan ensimmäiset oppilaitteni arviot kirjasta. Toivottavasti päästään myös juttelemaan, mikä kirjassa viehättää tai ärsyttää.

2 kommenttia:

  1. Supermarsut kuulostavat hauskalta! Luen itse työssäni jatkokertomuksia 1-2-luokkalaisille, näitä marsuja voisi ehkä kokeilla :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos sinulle, onpa mukavaa saada postia, kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista